PASTELLIMAJA

Heissan! Minustahan on kovaa vauhtia kehittymässä tälläinen verkkaisen tahdin viikonloppubloggaaja! No mutta, parempi näin kuin ei koskaan, joten täällä taas, viikonlopussa mennään ja kovasti on ehditty jo tähänkin kellonlyömään mennessä touhuta. Instagram Storiesiin päivitinkin muutamat meidän perheen kootut laskuvideot.

Tähän aamuun herättiin aivan liian aikaisin (koska valo ja aamuvirkku tytär) ja kroppa huusi erityisen vahvaa kahvia. Vielä kun jääkaapissa väijyi nutellajuustokakun loppu, jota leivoin eilisiltaisille illallistreffeille ystävien uuteen kotiin, niin aamiaismenu oli harvinaisen selvä. En ole amerikkalaisen juustokakun suurin ystävä ollut koskaan, enkä sitä itse asiassa ole omin käsin koskaan tehnyt, mutta kun maistoin tätä nutellaista versiota kummipojan synttäreillä, innostuin itsekin kokeilemaan. Pitkästä aikaa mukavan simppeli ja kivanmakuinen sekä -näköinen kakku leivottavaksi. Ei kyllä mikään kevytversio, joten tässä on nyt varmasti taas kakkua vähäksi aikaa maisteltu.

Reseptin tähän nappasin täältä. Seuraavaksi onkin sitten tarkoitus leipoa vähän terveellisempiä juttuja, tarvikkeetkin odottelevat jo tekijäänsä.

Meidän viikonloppu saa jatkoa raksalla siivouspuuhissa. Pariin viikkoon talolla ei ole tapahtunut juurikaan mitään ja lattiavalu on saanut siellä kuivaa rauhassa. Maanantaina siellä kuitenkin alkaa valmistua väliseinien ja -katon merkeissä, mikä jännittää erityisen paljon. Seinän paikat merkattiin torstaina ja muutama kommervenkki meinasi eteen tulla, mutta pienellä pähkäilyllä näyttää siltä, että seinät saadaan rakennettua suurin piirtein niin kuin alunperin suunnitelmissa olikin. Seuraaavan parin viikon aikana talon sisäpuolikin saa siis vähitellen lopullista muotoaan ja tilat konkretisoituvat kunnolla. Palailen kuvapäivityksin heti, kun jotain uutta kuvattavaa on tarjolla.

Oikein ihanaa lauantaita sinne ruutujen ääriin! Palataan sunnuntaina vaihteeksi yhteistyöpostauksen voimin, kuulumisiin siis!

// Baked Nutella cheesecake is a considerable brakfast choice in too-early mornings like today. Have relaxing Saturday!

*Kaupallinen yhteistyö: Sukhimatot

Nyt kun Suomen kaunein koti -ohjelma on ratkennut, on aikaa etsiä punaisten mattojen sijaan muidenkin mattojen paikkoja. Sain nimittäin talvella vielä Walesissä asuessani ihanan tilaisuuden päästä suunnittelemaan itse oman maton Sukhimattojen suunnitteluohjelmalla. Ja eipä tarvinnut kauan miettiä tähän tilaisuuteen tarttumista tutustuttuani ensin Sukhin arvomaailmaan ja toimintaperiaatteisiin. Kehittyvissä maissa hyvää tekeviä yrityksiä on ilo nostaa esiin näin sisältömarkkinoijan roolissa.

Sukhimattojen valikoimiin kuuluu käsityöläisten mittatilaustyönä valmistamia mattoja niin Intiasta, Marokosta, Nepalista kuin Turkista. Jokainen matto valmistetaan tosiaan vasta tilauksesta, mistä johtuen hieman pidempi toimitusaika on kovin ymmärrettävä ja itse asiassa ajatuksena jopa kiehtova. Mattoa ei siis haeta suurten tukkureiden varastohyllyiltä, jonne se olisi toimitettu "koneellisesti, nopeasti, paljon ja halvalla" -periaatteen massatuotantoa suosivasta tehtaasta, vaan se postitetaan uunituoreena ilman välikäsiä suoraan käsityöläiseltä tilaajalleen.

Minulle toimitettiin parin kuukauden kuluessa tilauksesta pehmoinen huopapalloista valmistettu villamatto Nepalista, mutta jo ennen maton valmistumista sain Sukhilta sähköpostin, jossa kerrottiin, kuka taitavista käsityöläisnaisista on ottanut asiakseen tehdä juuri minun suunnitteleman mattoni. Niin ikään maton saatuani sain vielä linkin, jonka kautta voisin kiittää ja antaa palautetta maton tehneelle käsityöläiselle. Pieniä suuria juttuja: Tapa, joka ilahduttaa varmasti niin maton tekijää kuin saajaansa ja toisaalta tuo kaukaisen Nepalin ja siellä vähän toisenlaisessa ympäristössä työskentelevät ahkerat naiset jotenkin todella lähelle asiakasta.

Suunnittelin huopapallomattoni tämän linkin takana, räätälöityjen huopapallomattojen suunnittelusivulla. Huopapallomaton voi tilata pyöreänä tai suorakulmaisena ja Nepalissa uusiseelantilaisesta puhtaasta villasta valmistettujen huopapallojen värivalikoima on kutkuttavan ihana. Selkeinkin ennakkovisio omasta matosta horjuu lukuisten hyvien vaihtoehtojen keskellä, käykääpäs vaikka itse kurkkaamassa kaunista huopapallojen värikarttaa! Tovi jos toinenkin kului siis eri värejä ja kuvioita yhteen mallatessa. Loputtomien kauniiden vaihtoehtojen keskellä päädyin sitten lopulta klassiseen mustavalkoiseen väritykseen. Mustat vinoruudut valkoisella taustalla sopisivat mihin tilaan ja tilanteeseen tahansa. Matto siis odotteli täällä Suomessa kotiinpaluutamme ja sainkin heti pian muuttomme jälkeen ottaa sen pikkuruiseen väliaikaiskotiimme testikäyttöön.

Vastuu työntekijöiden hyvinvoinnista on tänä päivänä tuskin ihan jokaisen kehittyvien maiden työvoimaa hyväksikäyttävän yrityksen prioriteettilistalla. Sukhimatot puolestaan haluaa jo nimellään viestiä omia korkean yritysmoraalin periaatteitaan, sillä Sukhi on nepalilaisen naisen nimi ja tarkoittaa onnellista: Sukhimattojen tavoitteena onkin saada paitsi mattojen tilaajat kuin niiden tekijät perheineen hymyilemään. Sukhimatot takaavat käsityöläisnaisille maan keskitasoa huomattavasti paremman ansion ja mahdollistavat näin samalla työntekijöidensä lasten kouluttautumisen. Isonkin lapsikatraan omaavat naiset voivat yhdistää perheestä huolehtimisen ja työnteon tekemällä työtään myös kotona. Ikkuna nepalilaisten matontekijöiden elämään ja elinypäristöön löytyy Sukhimattojen nettisivuilta, tämän videolinkin takaa. Huopapallomattojen tekoprosessista löytyy puolestaan tietoa ja oma videonsa täältä. Näin käsityötiedettä opiskelleena tälläiset tutustumismatkat käsityön maailmaan ovat aina todella mielenkiintoisia ja tokihan valmis tuote on tullut kotona syynättyä läpikotaisin ja kuviteltava kaikki ne työvaiheet sekä aika ja vaiva, mikä tuotteen tekemiseen on kaikkinensa kulunut.

Ajattelin itse asiassa kääräistä vielä maton rullalle ja pussiinsa odottelemaan uutta kotia, mutta sen verran perheen mies on haikaillut Cardiffin makkarin kokolattiamaton perään, että taidan jättää tuohon paikalleen kuitenkin. Paksu pehmoinen villa on vähintään yhtä ylellinen paljaiden aamuvarpaiden alla ja toisaalta vahvistaa uuden viherkasvin lisäksi tunnetta siitä, että täällä se koti toden totta nyt on.

/// I got a change for collaboration with Sukhi Rugs and I'm just very impressed about this beutiful felt ball rug made by one of the Nepali artisan women working for Sukhi. I planned the colour and the pattern on the website here and I can tell you it wasn't any piece of cake. Too many delicious colours and interesting patterns to choose from! Go and have a look at the video here, which opens a great window to the everyday life of these Nepali ladies and their working conditions.

Heissan! On aika taas rikkoa blogihiljaisuus ja käydä katsomassa, mitä raksalle kuuluu. Muutama viikko onkin jo edellisestä rakennusaiheisesta päivityksestä, jonka jälkeen hommat olivat sisäpuolella seis ja lattiavalu sai kuivua parisen viikkoa ihan rauhassa. Viime ja tällä viikolla talo on alkanut saada tilojaan, kun työmiehet ovat rakentaneet sisäseiniä. Jännittävää aikaa, kun ei enää tarvitsekaan mallailla tiloja maalarinteipillä lattiaan vaan loputkin seinät ovat pian konkreettisesti paikallaan. Itse olenkin ravannut työmaalla vähintään kerran päivässä, viimeistään aina illalla siivoamassa päivän sotkuja. Tämä taitaakin olla se työvaihe, josta ne suurimmat sotkut syntyvät. Ei ole tarvinnut miettiä, mitä vapaa-ajallaan tekisi. Edes silloin viime viikolla, kun podin alaselkään iskenyttä noidannuolta kolmiolääkkeiden voimin. Nythän raksaimurin ja lapion varressa alkaakin olla jo juhlava fiilis, kun kroppa alkaa taas toimia.

Väliseinien rakennus alkoi seinän sisään asennettavien liukuovirunkojen pystytyksellä. Ovivalinnoista teinkin oman yhteistyöpostaukseni täällä. Ovet valitsimme JELDWENIN valikoimasta. Muut oviaukot ovat joko 80cm tai 90cm leveitä, mutta tämä makuuhuoneen oviaukko tulee liukupariovilla 140cm leveäksi. Seinä erottaa kaksi suurta ikkunaa omiin tiloihinsa. Kuvissa tälle puolen jää olohuone-ruokailutila ja tuolle puolen meidän vanhempien makuuhuone.

Makuuhuoneen päätyseinä on myös jo levytystä vaille valmis ja alemmassa kuvassa näkyy kulkuaukko vaatehuoneen puolelle sekä liukuovirungon oikealla puolella näkymä kohti keittiötä. Talolla on hauska fiilistellä. Monet kerrat olen tuossakin keittiönikkunan alla mielikuvaleiponut, miettinyt näkymiä ja valonkiertoa. Siirtynyt välillä vasempaan nurkkaan hanan alle tiskaamaan ja kääntynyt saarekkeelle kokkaamaan. Keittiö tuntuu tässä vaiheessa ilman kalusteita hurjan isolta tilalta, kalusteet onneksi poistavat ainakin tuon määrittelevän adjektiivin.

Alla on kuva makuuhuoneen oviaukolta talon toiseen päähän tyttöjen huoneita kohti. Nuoremman tyttären huone on saanut jo seinänsä ja eilen siellä rakennettiin jo katon alaslaskua. Sen vasemmalle puolelle tulee puolestaan vanhemman tyttären huone. Ja tottakai on yhdet itkut tirautettu jo sillekin, että isosiskolla on huoneessaan kaksi ikkunaa siinä missä pikkusiskolla vain yksi. Onneksi sentään neliöt menivät tasan molemmille.

Nyt eletään myös jänniä vaiheita, kun alkaa huomaamaan asioita, joihin ei suunnitellessa kiinnittänyt mitään huomiota. Tavallaan ärsyttää huomata omia virheitään, mutta olen koittanut säilyttää asenteen, ettei ongelmia ole, on vain haasteita. Ensimmäinen huomio omasta ajattelemattomuudesta löytyy tuosta alemmasta kuvasta, ulko-ovelta ja sen viereisistä ikkunoista. En ollut siunannut ajatustakaan sille, että olisivatko ikkunanpokatkin pitänyt olla mustat kuten ovikin. No joidenkin mielipiteiden mukaan olisi, mutta nyt kun olen tuota asiaa pähkäillyt, niin ehkä jopa hyvä näin. Mielikuvissani olin nähnyt sisätiloissa ainoastaan mustan oven. Nyt kontrasti kiviharkkojen rinnalla on iso, mutta kunhan seinät maalataan ympäriltä valkoiseksi, ilme kevenee ja ikkunanpokat häviävät taustaansa. Uskon, että pidän tästä näkymästä enemmän kuin raskaammasta mustien ikkunoiden ja ovien sarjasta. Etenkin, kun mikään muu sisällä ei tule olemaan mustaa. Pelkkä ovi mustana on varmasti juuri riittävä katseenvangitsija tässä eteisen päässä. Nyt täytyy miettiä vielä ikkunan ja oven väliin tulevan listan väri.

Ulko-oven vasemmalle puolelle rakentuu tila vaatehuoneelle ja pikkuvessalle. Nyt näissäkin runkotolpissa on jo liukuovirungot ja osa seinistäkin paikallaan. Ei sattunut eilen kamera mukaan, kun kävin tilanteen toteamassa.

Ulko-ovelta näkymä kohti saunaosastopäätyä on tällä hetkellä tämä. Pienemmän tytön huoneen jälkeen kuljetaan leveän oviaukon kautta talon matalampaan L-siipeen. Pesutilat erottava kiviseinä on siellä myös jo paikoillaan. Muut sisäseinät onkin tehty puurunkoisena. Tuosta kiviseinän tämänpuoleisesta tilasta on meillä tulossa tv-huone ja olenkin pähkäillyt jo television paikkaa, ettei se näkyisi tuolla käytävän päässä ensimmäiseksi ulko-ovesta sisään tullessa.

Tv-aulasta kuljetaan pesutiloihin ja valo onneksi tässäkin tilassa lisääntyy, kun saadaan noiden styroksien tilalle liuku-ovellinen ikkuna paikalleen.

Suihkutilan riittävyys jännitti minua myös. Mutta nyt onneksi näyttää siltä, että se on täysin riittävä ja kaksi suihkua mahtuu tuohon tilaan ihan passelisti. Tilan toiseen sivuseinään on jo jätetty aukko neliön muotoiselle hyllylle. Kuva on otettu saunan puolelta ja tuon aukollisen seinäkkeen taakse jäävät pukutilat. Tänään juuri kulutin vapaapäivän laattakaupoilla ja otin vielä muutamia kokeeksi mukaan, jotta pääsemme niitä paikan päälle mallaamaan. Nyt tuntuukin olevan juuri se vaihe, kun kaikki päätökset pitäisi vielä hioa kohdalleen ja lopulta lyödä lukkoon. Ja sen lisäksi pysyä vielä jotakuinkin budjetissa. Niin hullulta kuin se kuvien perusteella tuntuukin muuttoon on urakoitsijamme mukaan enimmillään enää reilut pari kuukautta aikaa.

Tytöt ovat viihtyneet raksalla hyvin niin kauan kuin ovat saaneet pysytellä ulkotiloissa kavereidensa kanssa leikkimässä. Senkin puolesta tontti tuli kyllä valittua ihan nappipaikalta, kun kaikki vanhat kaverit olivat naapurustossa odottamassa. Viikonloppuna tonttia siivoillessa tehtiinkin raksajätteistä nuotio ja paistettiin raksamakkarat. Ja pitihän se perhealbumiin tämäkin tapahtuma noista tötteröistä kuvata.

// Building site photographed last weekend. At the moment they are building inner walls and ceiling. So exciting to follow how the paper plan turns into real spaces inside the house. From now on it's gonna look different every day and it's almost impossible to believe that we should be living there already in couple of months!

Iloista palmusunnuntaita! Me ajelemme juuri kohti kotia viikonlopun vietosta ja auton ikkunoihin ropiseva vesisade tuntuu aika kivalta. Sehän tarkoittaa vain noiden lumikinosten sulamista ja kevään joutumista. Siellä entisillä kotikulmilla Cardiffissa näyttäisi olevan jo ihan kesäkeli, siihen taitaa olla täällä Itä-Suomessa vielä himppusen matkaa. Pääsiäisen aika tarkoittaa silti valoa, vihreyttä (no ainakin siellä pääsiäisruohopurkissa) ja piristynyttä kevätmieltä.

Aikaisempien vuosien tapaan meillä mennään pääsiäiskoristeissa melko maltillisesti. Eikä totta puhuen Pieni väliaikaiskotimme oikein muuhun venyisikään. Pajunoksat, pääsiäisruoho sekä lasten tekemät koristeet riittävät. Unohtamatta tietenkään Lontoon Natural History Museumin museokaupasta viime vuonna ostamiani mineraalimunia. Ne saivat oman pesän esikon iltapäiväkerhossa askartelemasta vessapaperimunasta. Hurjan kaunis koriste kaikessa yksinkertaisuudessaan, minusta jopa paljon kauniimpi kuin nuo kipsistä aiemmin itse tekemäni munat.

Täytyy toivoa, että pääsiäisruohot ovat lähteneet viikonlopun aikana vähän runsaampaan kasvuun. Nämä kuvat on nimittäin napattu loppuviikosta, kun esiin oli noussut vasta joitain hassuja ohranvarsia. Virpomavitsatkin on meillä vasta hienolla ajatuksen asteella. Tämä reissuviikonloppu vähän sekoitti pääsiäisrutiineja. Ensi viikoksi onkin siis tekemistä, kun tyttöjen synttäreitäkin olisi pääsiäisen aikaan tarkoitus viettää. Ei siis taas tarvitse miettiä, mitä raksajuttujen ja töiden ohella tekisi :).

Instan puolella alkaa muuten tänään kiva arvonta, joten käykäähän kurkkimassa siellä, mistä onkaan kyse! Iloista palmusunnuntain iltaa! Viikonlopun maisemiin palailen vielä tulevalla viikolla!

/// Our minimal Easter decoration this year. I bought those mineral eggs last year in the Natural History Museum of London. The eggs found their nest in that adorable white egg made of toilet paper by my eldest daughter, like that cute little bunny. Gotta love her afternoon club where all those craft wonders have happened!

PS. Have a look at my Instagram account tonight! I'll start a lovely international giveaway later on!

Lasten synttärikutsujen askartelusta on muodostunut meillä jo perinne. Kun on kerran leikkiin ryhtynyt, ei tietenkään seuraavana vuonna voi toisinkaan toimia. Cardiffiin muutto -keväänä homma taisi hoitua tekstarilla, mutta muuten on pitänyt päästä näpräämään. Tyttöjen syntymäpäivillä on viisi päivää eroa, joten viimeiset viisi vuotta olemme pärjänneet yhdellä kutsulla yhteissynttäreille. Niin myös tänäkin vuonna, kun päätimme viedä juhlat luonnonhelmaan metsäteeman merkeissä. Olen perinteisten kotisynttäreiden kannattaja, mutta tänä vuonna nämä kaikki 54 neliötä tuntui vähän ahtaalta jo ajatuksenkin tasolla. Walesissä asuessa tuli puolestaan liiankin tutuiksi ylikaupalliset ulkoistetut massasynttärit, joten sillekään linjalle ei tänä vuonna lähdetty.

Tytöt alkavat olla jo sen verran isoja, että he näpräävät näitä juttuja mun kanssa tosi mielellään yhdessä. Tänä vuonna painoimme perunalla korttiin kuusia ja tytöt piirsivät eläimet puoliksi. Isompi taiteili ketut ja puput, pienempi hiiret ja nallet. Aika symppiksiä niistä tuli. Melkein menisi joulukortistakin tämä, tähti vain jonkun kuusen latvaan ja tekstiin hyvän joulun toivotukset.

Blogiini tullaan usein synttärikutsu-hakusanalla, joten jospa tästä jollekin olisi taas ideaa omiin toteutuksiin. Palailen vielä juhlapaikalle jo vaikkapa heti seuraavassa jutussa, niin suloisen sakin metsässä viihtyviä lapsia saimme eilen juhlapaikalle.

Leppoisia pääsiäisen viimehetkiä!

/// This year we celebrated my daughters' joint birthday party with forest theme, in the woods of course. Crafting the invitations is so far our annual tradition and this year printed the trees with potatoes and girls drew the cute forest animals on it. I return to the party itself next, it was so fun according to the little people. Red cheeks and smiling faces indeed!

Edellisessä postauksessa kerroinkin jo tämänvuotisten tyttöjen synttärijuhlien teeman kiinnittyneen metsään. Esikoiseni rakastaa luontoa yli kaiken ja vaipuu siellä aivan omiin maailmoihinsa, hänelle juhlapaikan valitseminen paikallisen kalastuskunnan kodalla oli ilouutinen. Kuopuskin kyllä tykkää retkeilystä, vaikka juhlia edeltävänä päivänä manasikin metsäjuhlat typeriksi, kun ei kuulemma jaksaisi kävellä edes perille saakka. Pienet kuurupiilot metsän kätköissä muuttivat mielen kyllä nopeaan ja hoohetkellä metsässä oli suorastaan mukavaa.

Metsäteeman ympärille olisi voinut keksiä monenlaista aktiviteettia. Me kuitenkin totesimme, että lapsilla aika kuluisi varmasti suurimmaksi osaksi vapaissa leikeissä luonnossa. Jokainen synttärivieras askarteli itselleen sulkapäähineen, jotta erottuisivat metsässä paremmin ja olivatkin niissä melko suloinen näky hippa-, piilos- ja vakoiluleikeissään. Ainut ulos järjestetty ohjelmanumero oli pääsiäismunasuunnistus. Piirsin alueesta kartan ja piilotin kymmenen värikästä munankuvaa rasteille, joille lasten piti kartan avulla suunnistaa. Myös pienempien lasten oli helppo kirjata kartan toiselle puolelle painettujen munankuvien kohdalle rasti ruutuun, minkä munan milloinkin olivat löytäneet. Tohkeissaan tyypit rasteja etsivät, olivatpa sitten kolme tai kymmenen ja saivat munat löydettyään palkinnoksi pääsiäispupun jättämät herkkupussit. Ei tuntunut näitä juhlijoita myöskään haittaavan, että intiaanit, metsän eläimet ja pääsiäispuput oli sekoiteltu sulavasti samaan kolmetuntiseen konseptiin.

Tarjoiluiksi näissä kemuissa tuntui hyvin riittävän nuotiomakkarat, itsetehdyt sämpylät täytteineen sekä kinderpiirakka. Vähän sipsejä, keksejä ja pillimehut. Kaikki kuitenkin piti kantaa jäisen kävelymatkan päästä autopaikalta, joten mitään ajalla ja vaivalla koristeltuja kakkuja ei tullut mieleenkään juhliin tehdä.

Paras kiitos näiden juhlien järjestelystä oli lasten punaiset posket ja hymyilevät huulet. Epäilen, ettei kenelläkään ollut vaikeuksia saada illalla unta! Luonnossa järjestettyihin juhliin liittyy aina riski huonosta säästä, mutta itse tulin kuitenkin siihen tulokseen, että lapsilla todennäköisesti on hauskaa vaikka sitten vesisateessa. Ehkä sää koituu ennemmin esteeksi meillä aikuisilla. Meillä oli käytössä katettu kota, joten sinne olisi huonoa säätä päässyt joka tapauksessa suojaan. Mutta eipä tuntunut edes hyytävän kylmä tuuli näitä sulkapäitä haittaavan.

Suosittelen lämpimästi Joensuun Kuhasalossa Kukkosensaaressa sijaitsevan Kalmonkatiska-kalamajan vuokraamista kaikille luontojuhlia suunnitteleville. Kolmen tunnin varaus kustansi vaatimattomat 30 euroa ja paikanpäällä oli valmiina niin polttopuut, kahvipannut sekä huussi. Kalamaja kuuluu Joensuun kalastuskunnalle ja heidän verkkosivuiltaan löytyy selkeät varausohjeet, jos joku ottaa ideasta kiinni.

Tämä pääsiäinen meni meillä siis enimmäkseen synttäritunnelmissa, mutta ehdittiin me myös mökkisaunan löylyihin ja anopin paistipadoille, ystäviä tapaamaan sekä raksalle siivoamaan paikat kuntoon tulevaa viikkoa varten. Ja eihän tälle juhlaputkelle nyt näy loppua, sillä tällä viikolla pidetään vielä pienimuotoiset kakkukestit kuopuksen syntymäpäivän kunniaksi ja viikonlopuksi vaihdetaankin sitten maisemaa muutama tunti etelän suuntaan ja vietetään viikonloppua vaihteeksi aikuisseurassa. Kevät ja kaikki kivat jutut!

Melkein pitää hikeä pyyhkiä otsalta, sen verran hattaranhuuruinen reilu viikko on takana. Juhlaputken aloitti erityinen esikoisemme kahdeksanvuotissynttäreillään viime viikolla ja eilen juhlittiin vielä meidän kultaista kuopusta. Viisivuotias, vielä hetken sellainen hupsu omassa mielikuvitusmaailmassa elävä pikku tötterö. Suurin huoli syntymäpäivän kohdalla hänellä oli, että kaikki vaatteet ovat synttäripäivän aamuna menneet pieneksi, eikä hänellä ole päiväkotiin mitään päällepantavaa. Mieliharmia tuotti myös ajatus siitä, että nenäkin olisi syntymäpäivän aamuna kasvanut isoksi. Niin hellyttävä ymmärrys maailmasta lapsella, joka on jo maailmaa ehtinyt vähän nähdäkin. No onneksi paketeista kuoriutui uusia vaatteita, joissa kuitenkin lähteä aamulla liikkeelle.

Metsäsynttäreiden lisäksi juhlistimme molempia neitoja vielä omilla kahvikekkereillä sukulaisten voimin. Aina yhteissynttäreitä viettäneet siskokset saivat näin ihan ikiomat tähtihetkensäkin. Synttäriaamuina he osaavat jo odottaa aamiaista sänkyyn. Croisantit ja vanukkaat ovat toivomuslistalla. Olen viime aikoina laiskistunut leipurina, mutta kyllähän kakut synttäreille kuuluu leipoa. Esikoinen sai toivomansa metsäkakun eläimillä ja kuopus vaahtokarkkiunelman. En ole tosiaan mikään kakkujen mestarikuorruttaja, joten tuollaiset keskeneräisen näköiset nakukakut sopii mulle paremmin kuin hyvin, voi vähän räiskiä luovasti sinne päin.

Kakkujen täytteisiin sain hyvät vetoavut ihanasta Annin Uunissa -blogista. Metsäkakun välissä on Annin marja- ja suklaamousse ja vaahtokarkkikakussa vaahtokarkkimousse. Superherkullisia ja helppoja valmistaa, suosittelen! Annin tie blogimaailmassa harrastelijasta yrittäjäksi on ollut todella inspiroivaa seurattavaa, mieletön tekemisen meininki. Suosittelen klikkaamaan Annin blogiin ja instaan, jos leivontainspis kiinnostaa. Annin nettiputiikki täyttää tänään vuoden, onnittelut täältä! Vieläkin naurattaa meidän hulvaton ensikohtaaminen muutaman vuoden takaa.

Nyt kun kynttilät on hetkeksi puhallettu taas sammuksiin, niin täällä on hypätty tänään juhlatunnelmasta sujuvasti seuraavaan. Lapset lähtivät nimittäin mummin ja ukin matkaann ja me hurautettiin hulvattomassa seurassa Helsinkiin. Viikonloppu enteilee kaikkea mukavaa, kun vuorossa on mm. perinteinen Indiedaysin inspiraatiopäivä. Nyt taidetaankin korkata viikonloppu ja siirtyä hissillä yksi kerros ylemmäs, ihailemaan näkymiä ja kippistelemään viikonlopulle hotellin maisemabaariin Helsingin kattojen ylle. Instagram Storiesiin latailinkin jo vähän reissufiiliksiä meidän kohtuullisella maisemalla varustetusta hotellihuoneesta. Viikonlopun riemut päivittyvät varmasti paremmin instaan, joten sieltä pääset sinäkin halutessasi paremmin mukaan reissutunnelmiin.

Oikein ihanaa alkanutta viikonloppua!!

Huhhei, ei voi taas kuin päivitellä, mihin kaikki aika menee. Näitäkin kuvia olen koittanut ehtiä päivittää blogiin jo monta monituista päivää. Elämme aivan hulluja aikoja ja ennen kaikkea jännitämme, putoaako pää ja jos niin tekee, niin milloin. Siis, rakentaako joku aivan oikeasti itse taloja?! Luojan kiitos, me ei osata. Tosin silloin voisi määrätä itse tahtinsa. No suunnitella osataan sitäkin paremmin ja lienen saanut jo urakoitsijalta hullun muijan leiman otsaan kaikkine millintarkkoine oivalluksineni. Monella tuntuu olevan rakennuttamisen kanssa se pulma, että talo ei meinaa ehtiä sovitussa ajassa valmiiksi. Meillä on vähän päinvastainen ongelma, talo meinaa valmistua ihan käsiin ja kaikkien päätösten ja tilausten tekeminen käy todella työstä. Onneksi on hyvin asiakkaistaan huoltapitäviä tavarantoimittajiakin, tänään sain mm. puhelun takkafirman edustajalta, että tehtäiskö tämä tilaus nyt heti tässä ihan puhelimitse. Kun olin kaiken muun hässäkän keskellä unohtanut tuon tilauksen tehdä. Nyt on siis tulisijakin meille pian valmistumassa.

Mutta kurkataanpas nyt työmaalle seinien ja katon levytyksen jälkimainingeissa. Edellisessä raksa-aiheisessa postauksessani (täällä) urakka oli sisäseinien rakennusvaiheessa ja tuolloin otetuista kuvista on otettu taas iso harppaus kohti valmiimpaa kotia. Loputkin isoista ikkunoista, ne liukuovelliset versiot siis, saatiin nostettua paikalleen takapihan puolelle ja taloon pääsi tulvimaan entistä enemmän valoa. Postauksen lopussa on yksi kännykkäkuva tästä vaiheesta, ennen kuin kaikki ikkunat olivat suojattu muovein seinä- ja kattopintojen tasoitusta varten. Kameran kanssa ehdin paikalle vasta suojauksen jälkeen. Valoa tullee meillä uudessa kodissa varmasti riittämään, nämäkin kuvat on otettu iltakahdeksan aikaan ikkunoiden ollessa muovitettuna.

Eteisaula: Vaatehuone (ekana ulko-oven vieressä) ja pikkuvessa ovat paikoillaan sekä niiden päähän rakennettu seinään upotettu kiinteä hylly. Olen tyytyväinen, että uskallettiin tehdä siitä noin massiivinen. Mielestäni se on juuri hyvä mittasuhteiltaan korkeaan ja avaraan tilaan. Pienemmät ja matalammalle päättyvät hyllyt olisivat helposti näyttäneet vähän hassulta. Takan korkeus tulee olemaan suurin piirtein puoliväliin toiseksi ylintä hyllyä, joten senkin pitäisi mätsätä kokonaisuuteen.

Vaatehuoneen ja vessan seinän taakse jää tila keittiön korkealle kaappiseinälle. Lopulta päätimme tehdä kaappien yläpuolelle vinokattoiseen tilaan tuollaisen kontin, joka tasoitetaan samaan tasoon muiden seinäpintojen kanssa. Tästä päätöksestä olen tosi iloinen, kaappien päälle jäävä aukko olisi ollut rauhaton, etenkin tästä suunnasta katsottuna, josta näkee myös tuon avohyllykön. Nyt näkymä on paljon siistimpi ja seesteisempi, kun kaappirivi tulee olemaan ikään kuin upotettuna tuohon seinään.

Liukuovirungot ovat kaikki paikoillaan, itse ovet odottavat vielä asennustaan urakan viime metreille saakka. Vähän jo odotan myös, että pääsen asettelemaan tuohon avohyllyyn nätimpiä asetelmia. Niin monesti on tehnyt mieli laittaa työkalut ja naulalaatikot harkittuun järjestykseen jo nyt :)

Seinien levytysvaiheessa myös molemmat vessat saivat seinäkotelonsa ja samalla asennettiin myös seinä-wc:iden huuhtelujärjestelmät. Isompaan vessaan meillä tulee myös hana seinämallisena ja tässä alemmassa kuvassa näkyy allaskalusteen päälle tuleva kotelo ja taso. Kotelon seinä tullaan laatoittamaan ja tuohon kotelon päälle tasolle olisi tarkoitus laittaa kivilevy. Seinällä olevaan syvennykseen tulee puolestaan mittaanleikattu peili sekä kaksi valaisimen paikkaa. Vessanpönttö jää kuvasta oikealle ihan viimeiseksi tilaan. Tämä vessaratkaisu kylpytilojen yhteydessä ilman erillistä ovea tuntuu edelleen hyvältä oivallukselta. Koko kylpyosaston lukittava liukuovi on heti tuon tilaa jakavan seinäkkeen oikealle puolella. Se oviaukko näkyy kaksi kuvaa ylempänä telkkariaulan kuvissa.

Kaikki vesikalusteet ovatkin oikeastaan tilausta vaille päätettyinä, enkä malta odottaa, että pääsen teille kuvaamaan meille tulevia kauniita suihkuja ja hanoja. Voisinkin tehdä seuraavaksi kollaasia vessojen sekä alla näkyvän suihkutilan sisustus- ja kalustesuunnitelmista, ne alkavat pienten muutosten jälkeen olla vihdoin selvät.

Tässä vielä kännykällä otettu kuva, kun kaikki ikkunat ovat jo paikoillaan, mutta ei vielä suojattuna. Parin viikon päästä saadaan varmasti muovit pois ikkunoista ja maalaushommien jälkeen alkaakin ne kaikkein kutkuttavimmat pintakäsittely- ja kalustusvaiheet. Ensin lattia, sitten kiintokalusteet, takka ja laatat. Laattoja lukuun ottamatta, kaikki alkaakin pian olla päätetty ja tilattu. Nämä jäävätkin nyt viimeisiksi kuviksi kipsilevypinnoilla, sillä näiden kuvien ottamisen jälkeen tasoitemiehet ovat alkaneet loihtia seinille valoisaa vaaleaa.

Nyt otankin pikimmiten suunnan tähän samaiseen osoitteeseen. Tasoitehommat ne näyttävät sitten sottaisia olevankin, joten tämän illan puuhat ovatkin siellä hyvän selvät. Onneksi keväinen valo riittää pitkälle iltaan!

Hei vain ihanat! Tuli sellainen tunne tällä viikolla, että täytyy järjestää tämän elämän kaoottisuuden keskelle rauhaisia aamuja ja nauttia vähän pidempään nukutuista öistä ja aamun kahvikupposesta ilman minkäänlaista hoppua. Taidan todellakin kuulua niihin ihmisiin, jotka elävät pienistä seesteisistä ja esteettisistä hetkistä elämässään ja jos niitä ei ole, meinaa olemus muuttua mörökölliksi. Väliaikaiskoti ei ole houkuttanut sen suuremmin sisustamaan saati kuvaamaan. Eipä sillä tuskin olisin paljon ehtinytkään. Kaikki töiltä ja perusarjen pyörityksestä ylijäävä aika ja energia on suunnattu talon valmistumisen edesauttamiseen.

Tämä pitkä vappuviikonloppu on siis oiva sauma downshiftailla vähän. Nähdä ystäviä, istua moniin eri kattauksiin, nukkua silmänalusia vähän pienemmiksi ja ottaa aika niiden viimeistenkin maitovaahtojen nauttimiseen aamuisen kahvikupin pohjalla. Ne arkisiin kuppiin jäävät vaahdot kun aina kovin meinaavat harmittaa, puhumattakaan peilistä kurkistavasta kummituksesta. Raaskin pitkästä aikaa ostaa kukkiakin maljakkoon ja tällä hetkellä nuo hennon pastelliset sävyt inspiroivat kovasti. En siis ole valmis luopumaan tuosta blogini nimen määrittelevästä osasta, vaikka tyyli on vuosien varrella koko ajan monokromisemmaksi karsiutunutkin.

Vappu ei meillä näissä reilussa neljässäkymmenessä neliössä (luulin, että niitä on yli 50!) näy lasten vappupalloja kummemmin, mutta onneksi saamme mekin vähän serpentiiniä elämäämme kyläilyjen merkeissä. Munkkien käryytys ja siman pullotus säästetään myös ensi vuoteen ja isompiin neliöihin.

Oikein rentouttavaa ja iloista vappua teille! Ihanaa, kun olette jaksaneet pysyä siellä linjoilla, vaikka päivitystahti onkin tässä elämisen välitilassa vähän hiipunutkin hitaammaksi.

/// Good night sleeps and long slow mornings rule. And pastels! Don't forget the colors in this monochromic world.

Silläkin riskillä, että siellä päässä linjoja posotetaan jo täyttä häkää toukokuuta olan yli katselematta ja vappu on jo totaalisen kuopattu mielestä, palaan minä kuunvaihteeseen vielä muutamien kuvien voimalla. Edellisessä jutussani peräänkuulutin tuolta pitkältä viikonlopulta hengityksen tasaantumista ja oravanpyörän hidastamista. Viikonlopun aikana tuli kyläteltyä ja herkuteltua monessa eri kattauksessa, liikuttua sekä nukuttua univelkojakin tasaisemmaksi. Itse vappuaattona yökyläilimme Rapatussa talossa ystävien luona ja vietimme aikaa lähinnä ruokapöydän äärellä istuskellen. Ja ihan jos rehellinen olen, niin vappuyönä meni vähän pitkäksi. Toisin kun pelkäsin, vähiin jääneistä unista mutta sitäkin ihanammasta rennosta seurasta olo oli seuraavana päivänä ennemminkin voimaantunut. Onnea on ihanat entiset ja tulevat naapurit.

Lapset eivät olisi vielä vuorokaudenkaan päätteeksi halunneet lähteä kotiin, niin mukavaa naapuruston lasten kanssa puuhatessa tuntui olevan. Täytyy kyllä myöntää, että itselläkin teki vähän tiukkaa palata tuosta kauniista ja valoisasta kodista tähän meidän kompaktiin kaksioon, jonka kaaoksen määrä on melko vakio päivästä toiseen. Siivosipa tai ei.

Viikonlopun aikana tuli pyörittyä raksallakin useampaan otteeseen ja siellä syntyy nyt vauhdilla valmista viimeisteltyä pintaa. Uskomatonta, että muutto häämöttää jo reilun kuukauden päässä, jollei mitään yllättävää takapakkia ilmaannu kuvioon. Ennen sisätilojen tilannekatsausta taidankin viedä teidät seuraavaksi katsomaan, mitä talon ulkosalle kuuluu.

Mutta nyt, jalat aamun juoksulenkistä ja illan pumpista hyytelönä suorinta tietä vaakatasoon palautumaan. Uskalsin viimein selkävammasta johtuneen useamman viikon pumppitauon jälkeen ensimmäistä voimatreeniä tekemään ja varovaisista painoista huolimatta olo on juuri niin ihanan kamala, kun taukojen jälkeen useimmiten on.

Hei ja vappuunkin tavallaan palailen vielä, vinkkiä vaikkapa äitienpäivän kattauksiin siis myös luvassa!

/// We celebrated the May Day in a good company with lot of good food and laughter. Not forgetting self made donuts, sparkling or party poppers!

Hei vain, aurinkoista torstai-iltaa! Kylläpä nämä tynkäviikot menevät vauhdilla! Ennen kuin pääsen viikonloppuna kuvaamaan talon astetta valmiimpaa ilmettä sisältä päin, tehdään tässä välissä katsaus talon ulkopuolelle. Rakennustyömaa on kaikkine roskaläjineen niin ruma ja kivitalon keskeneräinen pinta rappausta odotellessaan kovin karu, mutta kummasti tuota omaa työmaata kutkuttaa kuitenkin katsella. Se antaa jo viitteitä siitä, minkälaiseksi miljöö lähtee lopulta muotoutumaan. Nyt kun jotakuinkin hahmotan jo tontinkin rajat.

Ulko-ovet meillä tosiaan nostettiin paikoilleen jo kovin varhaisessa vaiheessa ja etenkin tätä pääsisäänkäynnin ovea ikkunoineen on suojattu monin eri tavoin. Näihin kuviin on jäänyt vielä toisen sivuikkunan suojavanerikin paikoilleen. Musta sisäänkäynti näyttää juuri niin kivalta, kun mielikuvissa sen ajattelimmekin. Sisäänkäyntiä rajaamaan valettiin seinät jo jokin aika sitten, sen katon toteutus vielä odottelee. Jätimme sisäänkäynnin kattokorkeuden tarkoituksella mahdollisimman matalalle, jotta toivomamme syvyysvaikutelma katoksessa tulisi paremmin esiin. Sisäänkäynnin katto tulee näyttämään ulospäin tasakatolta, vaikka todellisuudessa sinne toki kaatoa tehdäänkin, jotta sadevesi pääsee valumaan oikean seinän taa asennettevaan ränniin. Syvennys rapataan talon kanssa samanväriseksi ja rappuset on tarkoitus laatoittaa sitten jossain vaiheessa tämän akuuteimman rakennusvaiheen jälkeen. Rappujen ylätasanteen laattahaaveen pääset kurkkaamaan tästä aiemmasta postauksestani ja tuo haave elää edelleen vahvasti mielessä.

Raksaaminen on täynnä pieniä suuria valintoja ja sellainen oli myös ulko-ovien kahvojen ja lukkopesien valinta. Perinteiset teräksiset kahvat olisivat toki olleet klassinen valinta, mutta me yhdessä tuumin valitsimme tälläiset sirot versiot mustan kromin pintakäsittelyllä. Kahvan sävy ovea vasten muuttuu jännästi eri valossa. Pienenpieni yksityiskohta tämäkin.

Autokatos puolestaan odottaa lämpimämpiä säitä ja maalisutia. Niin kuin joskus aiemmin taisin mainitakin, puupintojen maalaus tulee olemaan minun heiniäni. Nyt vain täytyisi jo tietää talon rappauksen sävy tarkalleen, jotta autokatoksen maalin voisi laittaa tilaukseen. Autokatoksen yhteydessä olevasta varastotilastakin puuttuu vielä ovi.

Takapihan puolella on viimein kaikki ikkunat paikoillaan. Liukuvien lasiovien tilausta ja asennusta kun odottelimme hieman muita ikkunoita kauemmin. Terassiakin olemme jo suunnitelleet ja viime viikolla kävimme tutustumassa kestopuuvaihtoehtoihin ja vähän kaavailimme, että toteutus tulee olemaan tässäkin vähän perinteistä terassilautaa erikoisempi. Päätös pitäisi varmasti tehdä tämänkin suhteen ihan näinä päivinä, että saadaan tarvikkeet tontille ajoissa. Ettei nyt juhannustansseja tarvitsisi perumaan käydä.

Talon ikkunat on nyt ollut kolmisen viikkoa suojattu muovein sisältäpäin ja tänään ne on viimein otettu maalaustöiden päätteeksi pois. Ihana kevätvalo tulvii ikkunoista sisälle vielä myöhään illalla. Tuoreine maalipintoineen nyt riittää ihmettelemistä. Pian siis tästä vaiheesta kuvia teidänkin nähtäväksi. Nyt lähden talolle siivouspuuhiin, sitä taitaa tänään taas suojausten purkamisten jäljiltä ihan mukavasti riittää. Mutta onneksi kevät ja valoisat illat!

/// Pretty is not exactly the word I would use for the facade of our new home at the moment. But it really is fascinating to imagine what it will turn into in just couple of months after plastering and painting, building the terrace and shaping the different areas of the garden. Can't wait!

Uuden kotimme kylppäri- ja vessasuunnitelmat ovat pitäneet kutinsa jo viime syksystä saakka, joten on varmasti ihan korkea aika avata suunnitelmia viimein myös täällä. Aloitetaan siis kylpyhuoneosastolta kotimme isommasta toiletista. Kollaasin 6. kuvassa näkyy Laattapisteen hahmotelma vessan kalusteseinästä. Sen verran muutosta todellisuudessa, että kaluste jää vähän lyhyemmäksi ja kalusteen jälkeen WC-istuimen tilassa seinäkotelo ja laatoitettava tila nousee koko seinän korkuiseksi, mikä taas tekee mittaansa leikattavalle peilille ja sen yläpuolelle tuleville kahdelle seinävalolle oman syvennyksen.

Kuvat: 1. Balmuir // 2. Tulikivi // 3. Artemide // 4. IDO // 5. Tapwell // 6. Laattapiste // 7. House of Philia // 8. oma

Kaluste on tilattu valkoisilla vetimettömillä laatikoilla ja mittaansa tehdyllä valumarmoritasolla. Hanaratkaisu on meillä hieman perinteisestä poikkeava, sillä wc-istuimen lisäksi myös hana on seinään asennettavaa mallia. Hanan tarvitsema asennuslaatikko on jo asennettu paikoilleen samaan aikaan vessan huuhtelujärjestelmän ja seinäkotelon rakennuksen yhteydessä. Tällä viikolla saimme viimein itse hanan ja pöntönkin tilatuksi. Hana on Tapwellin valikoimasta ja WC-istuin puolestaan IDOn huuhtelukaulukseton versio. Hanan kaverina tilasimme kodin muutkin vesikalusteet, joten niitä odottelemmekin heti ensi viikolla saapuvaksi ja etukäteen fiilisteltäväksi. Kotelon etupinta laatoitetaan valkoisella kiiltävällä 7.5x15 laatalla kuvan tapaan tiililadonnalla ja valkoisella saumalla. Allaskalusteen kohdalla kotelo jää matalaksi ja sen päälle asettuvalle tasolle asennetaan laattojen sijaan marmoritaso. Peili leikataan mittaansa ja sen päälle jää tila kahdelle seinävalaisimelle. Vähän olen miettinyt tähän Artemiden pienempiä Faretto -valaisimia tuossa kromin sävyssä. Mutta pidätän vielä oikeuden mielen muutokselle. Tilaan tulee joka tapauksessa kaksi spottia kattoonkin, joten näillä kohdevaloilla ei onneksi ole kiire vielä hetkeen. Laattaa lukuun ottamatta muut seinäpinnat on maalattu valkoiseksi. Kovin on valkoista, sillä lattiaan tulee koko kodissa toistuva valkoinen mikrosementti. Väriä voi sitten tuoda tilaan sukissa ja hiuspinneissä. Hehe. Pieni suuri sisustushaave uuteen kotiin on myös nuo Balmuirin kauniit vohvelipyyhkeet eri sävyissään.

Alemmassa kuvassa näkyy muistin virkistykseksi talon matalamman osan pohja ja kylpytilojen jakautuminen tähän isompaan vessaan, pukkariin, pesuhuoneeseen ja saunaan. Tilaan käydään lukittavan liukuoven kautta aulatilasta ja vessa jää pienen seinäkkeen taa vasemmalle. Vessaan ei enää haluttu erillistä ovea, jotta tila olisi avarampi ja yhtenäisempi puku- ja pesualueiden kanssa. Vessassa on kalusteseinän vastakkaisen seinän yläosassa pitkulainen ikkuna, joka tuo liukuovea vastapäätä sijaitsevan korkean ikkunan lisäksi tilaan hyvin valoa.

Tästä vessasta on tulossa selvästi vähän feminiinisempi versio talon kahdesta vessasta. Pienemmän eteistilassa sijaitsevan vessan värimaailma ei tosin paljon tule tämän vessan väreistä poikkeamaan, mutta pienillä jutuilla se tulee saamaan vähän maskuliinisemman ilmeen. Seuraavaksi voisin ottaa kollaasiaskartelun alle kuitenkin tämän isomman vessan yhteydessä olevan pukunurkkauksen sekä suihkutilan kaluste- ja materiaalivalinnat. Saunahaaveitahan puolestani esittelin hyvissä ajoin viime syksynä saunan tuskassa Cardiffista käsin. Sen jutun voit käydä katsomassa tämän linkin takaa.

/// Plan for our bathroom area and its toilet has been pretty clear since last autumn so I think it's about time to reveal the plans also here. I made a moodboard for this space and as you see it'll get very light and neutral in general. Feminine I would say. Small subway tiles and white paint on the walls, white drawers and sink unit, a bit marble and chrome plus white micro concrete on the floor. Both the tap and the toilet seat will be wall mounted. There's a wide window high on the opposite wall too.

Next I could collect a moodboard of the changing and shower areas. Sauna ideas I did introduce already in November and that post you'll find behind this link.

Heippa siellä! Voisin helposti sortua tässä heti alkuun manaamaan tuota toukokuista säätilannetta ja lumisadetta, mutta toiveikkaana optimistina suuntaan katseen tästä äimistelystä tätä hetkeä tuonnemmaksi, äitienpäivään ja Pekka Poudan sanoin "jo vähän lämpimämpiin säihin".

Tämän viikon lopulla onkin siis jo äitien vuoro olla juhlan kesipisteenä ja ihanasta vappubrunssista minulle jäi vahva fiilis järjestää äitienpäiväruokailut tänä vuonna aiempien vuosien perinteestä poikkeavalla tavalla. Siispä sen sijaan, että vierailisimme omien vanhempieni luona, jossa äitini olisi pari päivää valmistellut juhlaruokaa, ajattelin kerrankin kutsua äidin valmiille brunssille meidän kotiimme.

Vappupäivän kattauksestamme saa jo hyviä vinkkejä onnistuneeseen brunssiin: vastapaistettuja croissantteja, suolaista piirakkaa, munia, juustoja, hedelmiä ja marjoja. Juomapuolena smoothiet ja mimosat sekä tottakai kaiken kukkuraksi jotain makeaa leivonnaista. Meidän vappubrunssipöydästämme näin jälkikäteen huomaan puuttuvan macaronsit, jotka brunssia varten oli hankittu :). Äitienpäiväpöytään kuuluu munkkien sijaan tietysti jonkin sortin kakku. Lapsuudessani isän oli aina tapana tuoda juhliin valmis käpykakku, mutta nyt perinteiden sijaan tekisi mieli tehdä jopa joku terveellisempi raakaversio.

Suolaiselle puolelle brunssipöytään sopisi hyvin myös jokin shaksukan tapainen paistos. Itse suolainen piirakka kannattaa brunssia varten valmistaa jo ennakkoon, jotta se ehtii kiinteytyä ja makuuntua ennen syömistä. Hedelmälautastenkin kokoamiseen saa varata tovin aikaa, joten avain onnistuneeseen ja hyväntuuliseen brunssiin on valmistelujen aloittaminen ajoissa. Vappuna totesimme myös letkeän reggaemusiikin olevan mitä mainioin rennon juhlamielen kohottaja, joten musiikkia unohtamatta kohti äitienpäivän aamua.

Tämä brunssikattaus maistui myös mainiosti perheen pikkuväelle ja brunssin idea toteutui kyllä täysin, kun vietimme pöydän ääressä aikaa todella pitkään jutustellen ja mutustellen. Ja taas tuli mieleen, miksei brunsseja tule järjestettyä tämän useammin?! Mikä ihana tapa kokoontua yhteen ystävien kanssa ja vieläpä päivänvalossa ennen kuin kenenkään silmä alkaa luppasta! Ajatuksesta viisastuneena meillä siis brunsseillaan heti tulevana sunnuntaina.

Millaisia suunnitelmia teillä on äitienpäivään? Viimehetken brunssi-ideoita saa myös laittaa kommenttiboksissa jakoon.

/// We had a lovely brunch on May Day at our friends and it reminded me how lush it would be to arrange this kind of get-togethers more often. This week we'll celebrate Mother's Day here in Finland and instead of annual tradition to visit my mom I decided to invite her to us for a brunch. I think I'll keep some of these May Day brunch ideas on my mind when preparing, like croissants, fruit plates, smoothies and cheese but add something like shakshuka and raw cake on the menu as well. Let's see. The older I get the more I enjoy this kind of menu planning. Just can't wait to get our new big kitchen for use!

Sitä mukaa kun talolla syntyy valmista pintaa, alkaa sisustuskuume nostaa päätään entisestään. Tämän pikkuruisen kaupunkikaksion stailaamiseen ei ole tullut reilun kahden kuukauden aikana juuri energiaa käytettyä, eikä kyllä rahaakaan - kaikkia kahta-kolmea kukkakimppua enempää. Tänään muistin kuitenkin erään julistekäärön, joka oli saapunut postissa jo ennen kuin itsekään olimme vielä Suomessa. Olen jemmannut julistetta uuteen kotiin, mutta tänään kaivoin sen rullalta jo testiin. Voitin julisteen talvella Sannan blogiarvonnasta ja kyseessä on suomalaisen MiikonHaaveissa-printti. Alunperin ajattelin julistetta esikoisen huoneeseen, mutta saapas nähdä. Kehykset se ensin tarvitsee. Nyt juliste pääsi testiin meidän makkariin, ihan vain teipin voimin. Itse asiassa nuo valkoiset pellavalakanatkin on talven arvontavaittoja. Kannattaisi varmaankin jo lotota.

Pienissä tiloissa olen yhä useammin linnottautunut makkarin sängylle iltapäiväkaffelle. Silloin kun lapset eivät näe. Sillä eihän nyt sängyssä tietenkään mitään syödä tai juoda. Kannoin noita brittiläisiä raakapatukoita mukanani Walesistä, ovat ihan parhaita sillä hetkellä kun vähän herkkuhammastakin kolottaa. Kaikki tälläinenkin on Suomessa selvästi paljon kalliimpaa, kaiken muun ohella.

Samat vanhat tyynynpäälliset tuntuvat taas raikkailta pienen käyttötauon jälkeen, odotan samaa tunnetta sitten monen muunkin tavaran kohdalla, kunhan joskus muuttolaatikoita päästään kunnolla purkamaan. Tosin, tänään poikettiin tyttöjen kanssa kaupungilla viikonlopunaloitusjädellä ja samalla reissulla tuli pitkästä aikaa hankittua jotain pientä kivaa kotiin, uusi koti jo toki ajatuksissa. Niistä lisää, kunhan saan ompelukoneen käynnistettyä.

Valokuvilla voi hyvin näyttää vain sen, mitä haluaa. Rajata pois kaiken muun. Tämäkin makkari näyttää ihan tunnelmalliselta, kun ei sullo kuviin koko todellisuutta. Todellisuudessahan meillä tosiaan on parisängyn jatkona pari lasten sänkyä. Mitenhän sitä ikinä osataan enää nukkua omissa huoneissa?! Kaikessa ahtaudessaan tämä väliaikaiselämä on ollut ihan symppistäkin. On saatu olla tosi lähekkäin kaiken aikaa <3.

Ihanaa perjantai-iltaa murut! Täällä sulatellaan pokebowlia ja arvotaan myöhäisen juoksulenkin ja viinilasillisen välillä. Kas siinäpä pulmaa kerrakseen.

/// Our temporary bedroom and my afternoon coffee today. The print is designed by Finnish Miiko.

*Kaupallinen yhteistyö:Coloria Oy

Hei vaan kaikki, on taas aika talokuulumisten!Nimittäin työmaalla on ehtinyt tapahtua paljon edellisestä postauksesta, jossa seinät olivat vielä ruskeilla kipsilevypinnoilla. Sen vaiheen voit kurkata täältä. Seinien pystysten jälkeen olikin tasoite- ja maalaushommien vuoro. Maalausvaiheeseen otimme ilolla vastaan maalilähetyksen Nokialta, kun blogiyhteistyön merkeissä saimme kaikki rakennusprojektimme sisämaalit Colorialta. Coloria Oy on nokialainen perheyritys, jonka taivalta olen mielenkiinnolla seurannut jo jonkin aikaa. Nokialla sijaitsevassa maalitehtaassa valmistuu ympäristöystävillisiä ja vesiohenteisia kotimaisia maaleja, jotka ovat sävytettävissä eri värikarttojen mukaan.

Me saimme mahtavan tilaisuuden päästä heti tuoreeltaan testaamaan Colorian juuri näillä näppäimillä markkinoille lanseeraamaa uutta sisämaalisarjaa Coloria Forte Sensitiveä. Kun ympärillä velloo tämän ajan vitsaus julkisten rakennusten sisäilmaongelmista ja yhä useammat ihmiset ihan lähipiirissäkin kärsivät kemikaaliyliherkkyydestä ja sairastuvat huonon sisäilman vuoksi, oli todella helppo sanoa "kyllä kiitos" tälle herkistämättömälle maalille, joka on kehitetty yhteistyössä sisäilma-asiantuntijoiden kanssa. Vaikka oma rakennuksemme on uutuuttaan terve, eikä perheestämme kukaan oireile /vielä) huonolle sisäilmalle tai kemikaaleille, ei kuitenkaan koskaan tiedä, mitä elämä vielä heittää eteen. Siksi on aika ihana ajatus, että oman kodin pinnat on käsitelty tälläisellä maalilla, joka omalta osaltaan ehkäisee kemikaaliyliherkkyyden syntymistä. Ja jos joskus talon myynti tulisikin ajankohtaiseksi, olisi tämä maalipinta varmasti myös yksi lisävaltti myynnissä. Forte Sensitive- sisämaalisarja on muuten myös todella ihanteellinen vanhojen kohteiden korjausrakentamisessa, sillä maali sulkee maalattavan pinnan estäen herkistävien kemikaalien haihtumisen huoneilmaan rakennusmateriaaleista. Laittakaahan siis remppaajat tämä tuote korvan taakse.

Tässä kuvassa talo on tasoitepinnalla ja maalipöntöt eteisessä vasta odottavat urakkaa. Sekä talon seinät että katto maalattiin Colorian maaleilla. Itselläni olisi mennyt helposti sormi suuhun eri maalilaatujen kanssa puntaroidessa, joten onneksi Colorian tiimiltä saimme maalin valintaan nopean sparrausavun ja he tiesivät heti tarkalleen, mitä maaleja meille laitetaan tulemaan. Täällä Joensuussa Colorian maaleja saa Värisilmän kautta ja sieltä saimmekin tilaamamme maalit nopeasti ja vaivattomasti työmaalle.

Paitsi talon kattopinnalle myös suurimpaan osaan talon seinäpinnoista valikoitui täyshimmeä pohjamaali, jotta lopputulokseksi saataisiin himmeä mattapinta. Enemmän vesi- ja likaroiskeita ja pyyhkimistä vaativille pinnoille, kuten osaan keittiöstä, kodinhoitohuoneeseen, vessoihin ja pesutiloihin puolestaan valikoitui puolihimmeä seinämaali, jonka kiiltoaste on hieman pohjamaalia kiiltävämpi. Ei tullut sinistä eikä punaistakaan, kuten otsikko antaa olettaa, vaan reilut sata litraa neutraalia valkoista, tarkemmin F497 sävyä. Sen verran yritimme värirevitelläkin, että nuo pari pientä purkkia sävytettiin lisäksi hennon mintunvihreällä X442-sävyllä kuopuksen toiveesta. Esikoisen huoneen jätimme vielä hautumaan ja hän halusi sen nyt ainakin alkuun valkoiseksi. Sinne on sitten myöhemmin helppo maalata vaikkapa yksi tehosteseinä, jos oikea sävy vain sattuu neidille löytymään. Itsehän olisin tehnyt mitä vain, että toisen tytön huoneeseen saisimme sellaisen utuisen vaaleanpunaisen tehosteseinän, mutta ei tuntunut tuo sävy enää kelpaavan kummallekaan.

Maaliurakka näytti ammattimaalareilta käyvän melko sutjakkaan ruiskun ja jatkovarrellisten telojen avulla. Itsellä olisi saattanut urakkaan mennä tovi jos toinenkin pidempään, lopputuloksen laadusta nyt sitten puhumattakaan. Meidän tasoite- ja maalausurakassa kun oli vähän lisävaateita listattomuuden takia. Seinäpintojen tuli olla tasaiset ja siistit aivan lattianrajaan saakka. Samalla lailla katon ja seinän rajapinta sekä seinien kulmat vaativat erityistä tarkkuutta listat välttääksemme.

Kuvatulvalta teitä säästääkseni päätin jättää enimmät kuvat lopputuloksesta vielä seuraavaan postaukseen, mutta tässä kuitenkin jo vähän esimakua valkaistuneen ilmeen saaneesta talosta. Tuo maalinsävy ja kiiltoaste on omaan silmään juuri hyvä! Tarkkasilmäiset kiinnittävät ehkä myös huomion sähkötöiden edistymiseen. Kaikki upotetut kattovalot ovat jo paikoillaan ja vaatehuoneeseen saadaan jo valokin :). Joten kyllä vain talo näyttää näiden työvaiheiden jälkeen paljon valmiimmalta.

Onko Coloria sinulle tuttu vai tuliko tämä maali-info aivan uutena? Colorian kanssa pääset halutessasi muuten hyvin tutuksi Facebookissa Coloria Oy:n omilla sivuilla. Käykäähän maaleista kiiinnostuneet siellä peukuttamassa.

/// The painting project of the inner walls and the ceiling is now done. All white. Well, almost. A hint of mint in one of the kids rooms as well. Aren't we wild, ha?! Paints were sponsored by the Finnish paint plant Coloria. We were lucky to get the newest version of their paint family. Forte Sensitive is specially designed against the oversensitivity for chemicals and poor air inside, which seem to be more than common today. Although our home is new and healthy the paint prevents any kind of chemical oversensitivity.

*Kaupallinen yhteistyö: Coloria Oy

Jatketaanpa heti siitä, mihin eilisessä postauksessa jäin. Kerroin meidän talon katto- ja seinäpintojen saaneen kauniin valkoisen pinnan Colorian uutuustuotteella, Forte Sensitive -sisämaaleilla. Halusimme neutraalin valkoisen pinnan, mikä ei taittuisi eri valoissa keltaiseen, punaiseen tai siniseenkään. Ihan vain valkoisen. Siispä maalin sävyksi valikoitui F497, niin kattoon kuin seiniinkin. Mattaisen tuntuman aikaansaamiseksi maaliksi valikoitui täyshimmeä pohjamaali. Ja kylläpä vain talo muuttui taas valmiimman näköisemmäksi.

Kuvat on otettu eräänä iltana kuuden jälkeen, jolloin suurin osa talosta on jo varjossa, mutta etupihan ikkunoista tulee vielä hauskoja valoraitoja sisään. Oli ehdottomasti hyvä ajatus laittaa ulko-oven molemmin puolin ikkunat tämän iltavalon maksimoimiseksi. Muistatteko muuten, kun kerroin joskus aiemmissa raksajutuissani, kuinka ei oltu siunattu ajatustakaan ikkunankarmien ja oven karmien eri väriin talon sisäpuolella. Aluksi se tuntui mokalta, mutta katsokaapas nyt, kun betoniharkkojen harmaan sävyn sijaan ovenseutua kehystää valkoinen maali. Tuo väriero häilyy ja näyttää jopa ihan suunnitellulta jutulta. Ehdottomasti parempi näin! Myös mustat ikkunankarmit olivat muuttaneet sisääntulon luonnetta vähän erityyliseksi.

Eilen kerroin myös tästä villistä värihurjastelusta, mitä kuopuksen huoneessa harjoitimme. Kaksi huoneen seinää maalattiin tuollaisella hennon mintulla X442-sävyllä. Ihan suloinen piristys pienen tytön huoneeseen, jota vasten huonekalut piirtyvät ihan eri tavoin. Tähän kuten isosiskonsakin huoneeseen on vielä säilytysratkaisut paremmin miettimättä. Pieniä ideanpilkahduksia niistäkin on jo kuitenkin olemassa.

Märkätilat, kodinhoitohuone ja keittiön takaseinä maalattiin samalla valkoisen sävyllä, mutta kiiltävämmällä maalilla (puolihimmeä seinämaali), jotta seinät ja kattopinta olisi paremmin pyyhittävissä. Laatoituksen alta maali toki jäi pois. Tässä meidän pesutilojen yhteydessä oleva vessa odottamassa kalusteita, seinälaattaa ja lattiapintaa. Tämän vessan sisustussuunnitelmasta kirjoittelin tässä jutussa.

Pidän talossamme erityisesti näistä avarista läpi talon näkymistä. Näistä lattiavalullisista kuvista saa vähän osviittaa miltä talo näyttäisi, jos sinne asennettaisiin harmaa lattia. Meidän valitsemamme väri lattiaan on kuitenkin monesti nähdystä harmaasta mikrosementistä poiketen seinien tapaan valkoinen. Joten etsikääpäs jo Ray Baninne valmiiksi, sillä seuraavissa tilannekatsauksissa talolta saattaa käydä häikäisemään! Tällä viikolla talolla on nimittäin ahkeroitu lattiapintaa kellon ympäri ja talon ilme on muuttunut näistäkin kuvista edelleen. Niin jännää!

/// Our home with white ceiling and walls. Except those two minty ones. What do you think?

Perjantai on paras! Täällä ollaan kovaa vauhtia VR:n kyydissä matkalla kohti etelää. Ei hirveästi harmittanut jättää harmaata ja sateista Joensuuta taa, kun jo täällä puolivälissä matkaa ikkunasta kurkkii kesä. Vihertynyt maisema ja kaunis auringonpaiste. Helsinki, meillä on niin suuret odotukset tulevalle viikonlopulle! Ja jos säätiedotusta on yhtään uskominen, ei tarvitse todellakaan harmitella kotiinjätettyjä (toppa-)takkeja.

Tässä junassa istuskellessa alkoi vatsaa kurnia ja tuli mieleen jakaa teille muutama vinkki tämän kevään suosikkisapuskoista. Ja vieläpä ihanan terveellisestä sellaisesta. Mitä nyt tuo yksi juustoinen pommi tuolla välissä tekee poikkeuksen. Se on kuitenkin erityisen mielenterveellinen, niin menee mainiosti joukon jatkona. Viime aikoina olen hullaantunut bataattiin ja se näkyykin parissa reseptissä. Seuraavaksi ajattelin kokeilla sitä myös makeaan leivontaan.

1. PAAHDETTU BATAATTILEIPÄ AVOKADOLLA JA UPPOMUNALLA

Paahda raaka bataattiviipale leivänpaahtimessa tarpeeksi monta kertaa niin, että paahtuu kypsäksi. Valmista uppomuna: kiehauta vedestä happi pois, lorauta joukkoon etikkaa (n. 0.7dl litraa kohti neuvoo Henri Alén) ja kippaa muna veteen pariksi minuutiksi. Eikä sen niin väliä, jos ei onnistu täydellisesti, hyvää tulee silti. Viipaloi paahdetun bataatin päälle avokadoa, purista sille vähän sitruunaa, lisää uppomuna ja päälle runsaasti pippuria.

2. LÄMMIN VUOHENJUUSTOSALAATTI

Tämän lisukkeen reseptin taisin bongata aiemmin talvella ihan K-Ruoka -lehdestä. Olemme todenneet tämän herkulliseksi lisukkeeksi eri liharuuille. Tollainen pieni kulhollinen on riittänyt hyvin kahdelle hengelle. Halkaise kirsikkatomaatit, viipaloi vuohenjuusto ja valkosipuli. Laita ainekset vuokaan ja korista runsaalla timjamilla. Lorauta päälle vielä oliiviöljyä. Kypsytä uunissa 200 C 20 min. Lisää lopuksi suolaa ja pippuria.

3. BOKEBOWL

Jos yhtään ruokatrendejä seuraa tämä Hawaijilta kotoisin oleva pokekulho tuskin enempää esittelyjä kaipaa, vaikka siitä monenlaista versiota näyttää liikkeellä olevankin. Tätä kovasti sushia muistuttavaa herkkua tapaa resepteissä kypsentömättömällä mutta myös kevyesti kypsennetyllä lohella. Itse olen tykästynyt jälkimmäiseen.

Tarvitset: lohifilettä, sushiriisiä, mangoa, avokadoa, kurkkua, kevätsipulia, inkivääriä, valkosipulia, soijakastiketta, seesamiöljyä sekä sriracha-kastiketta, seesaminsiemeniä

Valmista ensin marinadi lohelle:

1/2 tl raastettua inkivääriä, pari murskattua valkosipulin kynttä, 1/2dl soijaa, 1tl seesamiöljyä ja 1tl srirachaa.

Paloittele sitten lohi ja anna marinoitua pilkkomisen ja riisin keittämisen ajan. Keitä riittävästi sushiriisiä, pilko tuore mango ja avokado kuutioiksi, suikaloi kurkku ja hienonna kevätsipuli pieniksi renkaiksi. Paista marinoitu lohi kevyesti pannulla, niin että se jää sisältä vielä vähän raa'aksi. Ripottele lopuksi sen pintaan seesaminsiemeniä. Kokoa lopuksi ainekset kulhoon.

4. BATAATTIPIZZA

En löydä kyllin sanoja tämän ruokalöydön hehkuttamiseen. Eräässä kaveriporukassa minua on jo kehoitettu käymään raskaustestihyllyn kautta, sillä tätä nyt sattuu tekemään mieli heti aamusta ja illalla viimeisenä. Olen aivan hullaantunut bataattipitsaan! Kukkakaalipohjainen pitsa ei ollut koskaan menestys omalla kohdallani pohjan jäädessä aina ennemminkin kukkakaalisoseeksi. Bongasin tämän battaattisiivujen päälle kasatun pitsan ohjeen Virpi Mikkosen ylläpitämästä @Vanelja-instagramprofiilista. Superhelppo, sovellettava ja nopea.

Viipaloi bataattia pitkittäin juustöhöylällä ripottele päälle hieman juustoraastetta, fetaa tai pieniä mozzarellapaloja sitomaan siivuja yhteen. Esipaista uunissa 200C n. 5-10min. Laita päälle sen jälkeen melkeinpä mitä vain. Oma kevätsuosikkini on ollut sinne tänne vähän tomaattisosetta, pitkittäin pilkottua parsaa, pari siivua parman kinkkua, basilikaa ja mozzarellasiivuja. Sitten vielä uuniin ehkä noin 10 minuutiksi, jotta täytteet lämpenee ja pohja kypsyy täysin. Lisää valmiin pitsan päälle vielä tuoretta basilikaaa ja rucolaa, rouhi vähän mustapippuria ja jokerina ihan hintsu loraus chiliöljyä tuomaan potkua.

Voi nam! Nyt onkin sitten jo niin kova nälkä, eikä ravintolavaunusta tietenkään saa bataattipitsaa!

Mitäs tykkäätte tälläisistä ruokajutuista raksan ja sisustelun väliin? Voisin hyvin tehdä tälläisiä juttuja silloin tällöin uudelleenkin, kun jemmaan on ehtinyt kertyä hyviä vinkkejä edelleen jaettavaksi. Ihan jokaisen ruuan erikseen postaamiseen ei ehkä oma motivaatio riitä, eikähän tämä ruokablogi olekaan.

/// My food favourites of the spring: 1. Sweet potato toast with avocado and poached egg // 2. Warm goat cheese salad with plum tomatoes, garlic and thyme // 3. Pokebowl //4. Sweet potato pizza

SO YUMMY!

Viikonloppu oli niin ihana, olen edelleen siitä aivan fiiliksissä! Perjantaina juna-asemalla meidät vastaanotti miehen lisäksi kaunis kesäpäivä. Lämpö imarteli niin pitkän tauon jälkeen ihoa ja Espalla Marimekon muotinäytöstä ja Vesalan keikkaa seuratessa tunnelmaviisari näytti tämän kevään ennätyslukemia. Viikonvaihteen päivät kuluivat ystäviä tavaten, Kaivarin rantaa lenkkeillen, Eiran kortteleissa ihastellen ja kaupungilla vähän jo tulevia mööpeleitä fiilistellen. Lauantaina erään kuvien talon sisäpihalla parsaa ja muita kesäherkkuja grillaillen, aamuyöhön saakka satakielen laulantaa kuunnellen ja maailmaa parantaen. Uusien tuttavuuksien kohtaaminen inspiroi ja uuden pienen elämän alku liikuttaa aina. Rohkeimmat pulahtivat sunnuntaiauringossa myös mereen. Meille idän asukeille kevätkesän eksotiikkaa löytyi kimpullinen myös valkovuokkometsästä.

Ja mikä mainiointa, kesä seurasi meitä tänne itään ja viimein tänään näyttivät koivut näilläkin leveysasteilla hiirenkorviaan. Tästäkin viikosta on hyvää vauhtia kehkeytymässä erityinen.

Hyvää tuulta sinunkin viikkoosi!

/// We had such great time in Helsinki last weekend that it still makes me smile.

// Blogiyhteistyössä Instrumentarium

Ei löydy riittävästi ylisanoja tälle ihanalle vuodenajalle, joka vuosi vuodelta saapuu paikalle juuri niin freesinä, ettei edellistä kertaa oikein enää muistakaan. Tulee kiire kaivaa kevyemmät kesävaatteet esiin, pestä ikkunat, istuttaa kesäkukkaset, lakata varpaankynnet sekä päivittää aurinkorasvat ajantasalle. Saa käydä jätskitötteröllä torinlaidalla ja puistoskumpalla joenrannassa. Aurinkolaseja tietenkään kertaakaan matkasta unohtamatta. Vaikka sää olisikin harmaa, ei koskaan voi tietää, millä hetkellä aurinko astuu esiin. Ei tee mieli murehtia, että juhannuksena hyvin saattaa sataa räntää tai heinäkuussa yöpakkasetkin voivat olla mahdollisia. Kesä on mielentila, eikä sitä nyt tuollaiset jopa todennäköiset pikkuseikat helpolla lannista.

Pääsin tekemään aiempien vuosien tapaan kesäistä blogiyhteistyötä Instrumentariumin kanssa, kun Instrumentarium oli paikalla Indiedaysin huhtikuun lopulla järjestämässä Inspiration Day -tapahtumassa. Saimme tutustua Instrumentariumissa myynnissä olevaan italialaiseen aurinko- ja silmälasibrändiin Heritageen, jonka klassikkokehyksissä näkyy nyt niin 30-, 40-, 50- kuin 60-luvunkin henkeä. Heritagen uusimpaan Spectacles of time -mallistoon kuuluu kulmikkaita, ylisuuria, läpikuultavia, kauniin roosia sekä tuplasillalla varustettuja kehyksiä. Me valikoimme Mintun kanssa 50-luvun tyylikuninkaallisten tapaan tuollaiset ylisuuret konjakinväriset kehykset ja hetken peilailimme jo matkaanlähtötunnelmissa kuvauspisteellä. Vain 50-luvun kapeavyötäröiset kellohelmat ja papiljottikampaukset päältä puuttuen!


Kuva: Sanni Riihimäki

Vasemman kuvan museokehykset päivitetty oikeassa kuvassa tähän päivään.

Vaikka näin kesäkelien huumaamana aurinkolasimallit eniten puhuttelevatkin, eikä haittaisi, vaikka viime vuonna Insrumentariumin lahjakortilla valitsemilleni Guccin laseille (näkyvät ed. postauksessa) löytyisi vähän erityyliset kaverit (koska vaihtelu virkistää), niin aivan oikeasti minulle ajankohtaisinta olisi kuitenkin käydä näöntarkastuksessa ja hankkia uudet silmälasit. Löysinkin Heritage-mallistosta houkuttelevan kissamaiset hennon roosalla kilpparikuviolla varustetut silmälasikehykset, jotka mielessä kovasti kaivelevat. Nyt näyttää olevan Instrumentariumilla kaikki kehykset vielä houkuttelevasti puoleen hintaankin. Täytyisi ehkä toimia pian.

Instrumentariumin pisteeltä oli blogipäivän aikana tehty myös hauska video, jossa allekirjoittanutkin näyttää vilahtavan :). Sen pääset katselemaan tästä: https://youtu.be/eQFEzZ86a38

Kesä näyttää ulkosalla juuri raikkaita puhdistavia puoliaan kaatosateen ja ukkosen jyrähtelyn voimin, siispä auringonpaistetta odotellessa on oiva aika jatkaa kotona talvivaatteiden ja villasukkien talviteloille pakkausta samalla kun tytöt koristelevat opettajiensa kesäkortteja jätskein ja kukkasin.

Hyvää helatorstaita blogiystävät!

Lauantai vetelee viimeisiään ja niin muuten pian minäkin tälle päivää. Kevätflunssa sai minut otteeseensa loppuviikosta ja veto (ja ääni) on ollut aika veks. Miehen työmatkaillessa tämän päivän puolelle, me ollaan tyttösten kanssa otettu aika rauhassa. Raksan siivouksen verran tuli tänään kuitenkin touhuttua, kun sain kuopuksen mummilaan serkkujen kanssa leikkimään ja siinä olikin ihan riittävästi fyysistä hommaa tähän olotilaan.

En melkein malta odottaa, että saan ladata tänne taas kuvia raksalla tapahtuneesta, mutta kurkataan nyt kuitenkin ensin parit kevätjutut täältä meidän kompaktista kaksiosta. Sain viimein parit Marimekon kankaat ommeltua tyynyiksi, joista Hortensie-kuosinen löytyi poistolaarista ja sille hankin kaveriksi pätkän Basket-kangasta. En ole tainnut vielä koskaan raaskia ostaa Marimekon valmiiksi ommeltuja tyynynpäällisiä, mutta näin itse ommellen niille jää jopa ihan kohtuuhinta. Etenkin jos kankaan löytää puoleen hintaan poistoista. Uusien tyynynpäällisten lisäksi olohuonetta virkisti markettilöydös medinilla. Olen tästä etenkin inspiroitunut, sillä metsästin kasvia tuloksetta jo Walesissä asuessamme.

Marimekon on myös pikkuinen yhden kukan maljakko Flower vase. Sen sain kääriä äitienpäivän paketeista ja vaasi on toistaiseksi ilahduttanut noin paljaana ilman kukkasta. Tämän kevään Marimekon mallistossa oli paljon kaikkea inspiroivaa, eikä juuri muuta voikaan malliston suunnittelijalta Carina Seth Anderssonilta odottaa. Luulen, että muitakin pikkujuttuja tästä mallistosta tulee vielä tulee hankittua. Parasta näissä tuotteissa on niiden ajattomuus ja yhdisteltävyys edellisiin mallistoihin mutta myös täysin muihin sisustusesineisiin. Itse tykkään Marimekon tuotteista pieninä ripauksina osana muuta sisustusta, joten näissä kuvissa tuotteita onkin jo ihan maksimimäärä yhteen stailaukseen. Hortensiakuvioista 60x60cm päällistä olin ajatellut vielä jemmailla kesemmälle, mutta täytyihän se toki ensin kuvata. Ja itse asiassa kokonsa puolesta se sopii kivasti lattiatyynyksikin.

Tyynynpäällisten vaihtaminen ja uudet huonekasvit ovat helppo tapa piristää kodin sisustusta. Ensimmäistä olen toteuttanut viime aikoina hyvin laiskasti ja kiintynyt entistä enemmän samoihin vanhoihin, mitä toki kukkaro kiittää. Huonekasvikokoelman kartuttaminen me jouduttiin puolestaan muuton myötä aloittamaan taas ihan nollasta ja tällä viikolla ruokaostosten lomasta bongaamani medinilla onkin uuden elämämme kasvi numero kaksi. Uudessa talossa valoa riittää kasveille ja huonekorkeus houkuttaa varmasti aikanaan hankkimaan kookkaitakin kasveja kodikkuutta tuomaan. Toivottavasti medinillakin viihtyy siellä, vaikka kasvi tuntuukin kovin vaativalta. Sopivan ruukun se vielä tarvitsee tuon uunivuoan tilalle. Yhden olisin jo eilen tilannutkin, mutta pahus vieköön se haluamani malli on tietenkin kaikkialla loppuunmyyty.

/// A couple of new pillow cases and a plant to update spring interior. It doesn't really need much! I made the pillowcases myself and used new prints of Marimekko. The plant is called Medinilla which I've wanted for a while now. That's why I got so happy when I found this bargain in a normal supermarket.

AIKAISEN AAMUN PELASTUS: NUTELLAJUUSTOKAKKU

HUOPAPALLOMATON PAIKKA

RAKSALLA: SISÄSEINÄT RAKENTUVAT

PIENESTI PÄÄSIÄISTÄ

SYNTTÄRIKUTSU METSÄTEEMALLA

LASTENJUHLAT LUONNOSSA

VIELÄ VÄHÄN SYNTTÄRIHUMUA

RAKSAKUULUMISIA

DOWNSHIFTAILLEN

VAPPUTUNNELMISSA VIELÄ

RAKSALLA NYT: KUTKUTTAVAN RUMA JULKISIVU

TOILET MOODBOARD

MIELESSÄ NYT: BRUNSSI ÄIDILLE

HAAVEISSA JA TODELLISUUDESSA

MAALARI MAALASI TALOA

NÄKYMIÄ MAALATTUUN TALOON

KOLME KEVÄÄN KEVYTTÄ (+ YKSI JOKERI)

KESÄINEN HELSINKI

IHANAA, KUN TAAS HÄIKÄISEE!

MEDINILLA JA PARI MARIMEKKOA